Mainonta | Ota yhteyttä

Viba - monitoimitamma

Otteita tammaeläimen edesottamuksista niin sanotun raviuran jälkeen sekä ”parhaita paloja” Vipsun tallin, Villa Viban, arjesta.

Teksteissä esiintyvät myös sarkastisesti elämäänsä suhtautuva jalkapuoli, siis minä sekä haluamattaan myös ne, jotka elämäämme ovat eksyneet.

Umpikuja, josta ei pääse peruuttamallakaan ulos.

Siirry blogiin: http://vipsunblogi.blogspot.fi

Blogin viimeisimmät postaukset

Raajavaivaiset

Viimeiset puolitoista viikkoa on taas ollut sitä sorttia, että saisipa peruuttaa. Harppaisin hetken matkaa edelliselle vuosikymmenelle. Mutta on hyvääkin. Käytiin…

Maatilat ja hevostallit – kaikkien yhteiset olohuoneet

On olemassa erityisesti maaseutua koskettava ilmiö, jossa ihminen tai ihmiset menevät toisen kiinteistön alueelle, joskus jopa kotipihaan, viettämään aikaansa. Hevostalleilla…

Vähän erikoisempi etuveto

Venda. Oman elämänsä ”aina remontissa”.Toivon, että määrä korvaa tietyssä mielessä laadun ja vaikka usein, ei koskaan pahasti. Venda on pienestä…

Liian yksinkertaista ollakseen oikea ratkaisu?

Kun laitat laput silmille, et näe mitään. Kun laitat (koko-)laput hevosen silmille, se näkee eteenpäin. Varsalla lapuissa on ajatuksena saada…

Mitä maksoi tallinpito 2019

Jos olette seuranneet tätä tilinpitoa vuosien varrella, olette huomanneet, että P-A-L-J-O-N. Kertauksena, pihassa on kuuden hevosen talli, jossa tällä hetkellä…

Törppötitteli haltuun

Olen kuvitellut tallidraaman olevan suht suomalainen ilmiö. Keskustelulta ei ole päässyt välttymään, koska some ja suustansa varomaton hevosväki. Tavallaan positiivista,…

Capriole

Vendasta on leivottu ravikuningatarta ajatuksesta asti. Siis siitä hetkestä, kun se ei vielä ollut edes follikkeli. Kaikki, mitä sille on…

Talvista laidunloikkaa alias laiska liikuttaa

Olen aivan pohjattoman loppu. Elämä on jumahtanut epämääräiseen keski-iän kriisiin, elämässä (oikein) mikään ei tunnu oikealta eikä hyvältä. Asiat vain…

Se kaikkein kipein menetys

Vipsun kuolemasta on tänään kaksi vuotta. Edelleen mietin Vipsua päivittäin. Ikävä on aivan uskomattoman suuri ja se tuska – se…

Sehän kävelee (melkein)

Päällimmäinen tuntemus on soppa pettymystä, ilahtumista, turhautumista, pelkoa ja kai hiven innostumistakin. Tunteella ei taida olla nimeä. Käytiin taas Jokimaalla….

Kuskiton poni

Miten Legolla menee? Haluaisin ajatella, että ihan jees. Täysi kymppi sen elämä ei ole, syystä jota en tiedä. Ehkä se…

Hallittua(kin) hölkkää Jokimaalla

Päivät ei ole koskaan toistensa kaltaisia, kun aisojen välissä on Venda kolme vee. Tänään oltiin radalla (tällä combolla) kolmatta kertaa,…

520

blogia

264

postausta

4

postausta tänään