Mainonta | Ota yhteyttä

Hevosalan ammattilaiset: eläinlääkäri Minna Viitasaari

Turun Hevosklinikka Anivetissa työskentelevä eläinlääkäri Minna Viitasaari vastasi hevosten terveyttä ja eläinlääkärin työtä koskeviin kysymyksiin.  – Yleisesti hevosista pidetään hyvää huolta, toki ikäviä poikkeuksiakin on. Tietämättömyys aiheuttaa myös omia ongelmiaan, mutta suurin osa hevosihmisistä on aidosti kiinnostuneita hevosensa hyvinvoinnista ja terveydestä, Minna summaa.

IMG_1069Minna klinikan asiakkaan, lämminveriruuna Smiling Bonen kanssa.

YLEINEN, TYÖ & OPISKELU

Esittele itsesi.
Olen Minna Viitasaari, 31 vuotta. Työskentelen eläinlääkärinä Hevosklinikka Anivetissa Turussa. Oma hevoseni on äitini ja minun kasvatti, 7-vuotias FWB-esteruuna Whizzer ”Wipsu”. Olen ratsastanut 8-vuotiaasta asti.

 

Kauanko olet työskennellyt eläinlääkärinä?
Valmistuin vuonna 2013, mutta eläinlääkärin sijaisuutta pääsi tekemään jo kandina eli eläinlääkärin työt aloitin ensimmäistä kertaa kesällä 2012.

 

Missä vaiheessa tiesit tai päätit, että haluat erikoistua opinnoissasi juuri hevosiin?
Tiesin haluavani eläinlääkäriksi jo ihan pienenä. Hevoseläinlääkärin työ on ollut selvä tavoite alusta asti, jo ennen opiskelujen alkua. Erikoistuminen on minulla vielä kesken.

 

Kerro, miten hevoseläinlääkäriksi tullaan. 
Eläinlääkärin perusopinnot kestävät noin 6 vuotta ja noin nelivuotinen erikoistuminen tulee tämän päälle. Vasta eläinlääketieteen perusopintojen jälkeen voi alkaa erikoistumaan johonkin erityiseen eläinlääketieteen alueeseen. Ennen perusopintoja tarvitaan hyväksytyt lukio-opinnot ja erityisesti biologian, pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelu kannattaa. Perusopinnot ovat kaikille samat, tosin niihin sisältyviä valinnaiskursseja voi valita oman kiinnostuksensa mukaan.

 

Onko sinulla joku osa-alue, joka kiehtoo sinua erityisesti hevosissa tai johon olet erikoistunut?
Minua kiinnostaa monipuolisesti koko hevoseläinlääketiede eli sekä ortopedia että sisätaudit. Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat urheiluhevosten ja pikkuvarsojen ongelmat sekä hätätapaukset.

IMG-20160517-WA0001Minna oman hevosensa Whizzerin kanssa. © Tiina Malm.

Kerro tavallisesta työpäivästäsi.
Päivät ovat hyvin vaihtelevia, mikä tekee työstä myös hyvin mielenkiintoista. Välillä on enemmän tallikäyntejä, välillä työskennellään koko päivä klinikalla. Potilaat ovat sekä ajanvarauspotilaita että akuutteja tapauksia. Tyypillisiä ajanvarauspotilaita klinikalla ovat muun muassa ontumapotilaat, osto- ja vakuutustarkastukset, terveystarkastukset, maha- ja hengitystietähystettävät, hiekkakuvattavat ja ruunattavat. Tallikäynneillä tehdään paljon perusterveydenhuoltoa kuten rokotuksia, raspauksia ja erilaisia näytteiden ottoja. Hätätapauksia ovat muun muassa ähkyt, haavat, silmävammat ja sairaat varsat ja näitä hoidetaan sekä klinikalla että tallilla. Erilaiset sesongit vaikuttavat myös paljon. Syksyllä on usein paljon ähkyjä, keväällä tammojen ja varsojen hoitoa. Haavoja on aikalailla ympäri vuoden, mutta toki talviaikaan hokit saavat usein ikävämpää jälkeä.

 

Mitä eläinlääketieteelliseen pääseminen vaatii? Millaista opiskelu siellä on?
Sisäänpääseminen vaatii yleensä kovaa työtä ja hermojen hallintaa. Motivaation on oltava kohdallaan ja laskurutiinin hyvä. Loogista päättelyäkin tarvitaan. Pääsykokeessa on paljon tehtävää ja kiire iskee helposti. Hakijoita on paljon, ja monia hyviäkin hakijoita jää rannalle joka vuosi. Tällöin kannattaa ehdottomasti hakea uudestaan jos eläinlääkis on todella se paikka, mihin haluaa.

 

Kenelle suosittelet eläinlääkärin työtä? 
Eläinlääkärin työ sopii ihmiselle, joka totta kai pitää eläimistä, mutta tämä ei yksin riitä. Työ on välillä rankkaa ja työhön sisältyy välillä ikäviä asioita, jotka on vain hoidettava. Kiinnostus lääketiedettä kohtaan, halu oppia uutta ja päivittää osaamistaan. Pelkkä eläimistä pitäminen ei riitä, vaan myös ihmisten kanssa on tultava toimeen. Eläinlääkärinkin työ on suurelta osin myös asiakaspalvelutyötä. On tärkeää kuunnella eläimen omistajaa ja käydä ymmärrettävästi eläimen hoitoa läpi. On myös ymmärrettävä omistajan tunteita ja hätää.

 

Entä mitä klinikkaeläinhoitajan työ pitää sisällään?
Monipuolista työtä, johon sisältyy eläinten hoitamista, eläinlääkärin avustamista, lääke- ja tarviketilausten tekemistä ja asiakaspalvelua. Hyvä klinikkahoitaja on erittäin tärkeä. Anivetissa meillä on hyvä tiimi.

 

MUUTA

DSC_0088Mitä riittävä ostotarkastus mielestäsi sisältää? Mihin kannattaa panostaa, mistä ehkä pihistää?
Ostotarkastus kannattaa ehdottomasti tehdä, ja se on tärkeä osa hevoskauppaa. Ostotarkastuksen laajuus riippuu yleensä hevosen arvosta ja käytöstä ja siitä, mitä ostaja haluaa. Esimerkiksi perusterveelle tasaisessa käytössä olleelle harrastehevoselle voidaan tehdä vain kliininen ostotarkastus eli yleistutkimus, tarkastus liikkeessä ja taivutuskokeet. Jos röntgenkuvia halutaan, perusostotarkastuspakettiin kuuluu tietyt kuvat jaloista. Tarvittaessa voidaan ottaa myös vain osa kuvista esimerkiksi kliinisen tutkimuksen perusteella. Arvokkaammalla kilpahevosella yleensä kuvataan peruskuvien lisäksi esimerkiksi selkä ja kaularanka. Lisätutkimuksia voidaan myös tarvittaessa tehdä, esimerkiksi verinäytteet, ultraäänitutkimus, hiekkakuva tai mahan ja hengitysteiden tähystys.

Ostotarkastuksessa on muistettava, että ostotarkastuslausunto on eläinlääkärin arvio hevosen voinnista, kunnosta ja soveltuvuudesta aiottuun käyttöön tutkimuspäivänä. Ostotarkastuksessa pyritään tutkimaan, että hevonen on terve ja soveltuu aiottuun käyttöön. Kukaan ei kuitenkaan pysty varmaksi sanomaan, että hevonen kestää esimerkiksi tiiviin kilpailukäytön 130 cm luokissa viiden vuoden kuluttua vaikkei ostotarkastuksessa mitään huomautettavaa olisi ollutkaan. Mahdolliset röntgenlöydökset on myös suhteutettava hevosen ikään ja käyttöön ja muistettava, että todennäköisesti suurella osalla esimerkiksi yli 10-vuotiailla kilpahevosilla on jo jotain löydöksiä. Tällöin on hyvä verrata kuvia mahdollisiin aiemmin otettuihin kuviin ja mahdollisesti havaittuihin löydöksiin, jolloin voidaan arvioida ovatko muutokset pysyneet samanlaisina vai edenneet vai onko kenties tullut lisää muutoksia. Kilpahevosta ostaessa on myös hyvä huomioida, onko hevosella takanaan ehjiä kilpailukausia ja onko se ollut aktiivisessa käytössä koko ajan. Jos näin ei ole, on hyvä selvittää miksi.

 

Mikä on yleisin syy, jonka takia hevonen tuodaan klinikalle?
Erilaiset ontumavaivat, ostotarkastukset, terveystarkastukset, rutiinileikkaukset kuten ruunaukset, silmätutkimukset sekä akuutit tapaukset. Myös hammashoitoja tehdään paljon klinikalla tallikäyntien lisäksi.

 

Miten hevosten yleinen terveydentila on muuttunut vuosien saatossa? 
Eläinlääketiede on mennyt paljon eteenpäin, joten sairauksia ja ontumavaivoja pystytään diagnosoimaan, tutkimaan ja hoitamaan enemmän. Hevosten ruokinta on muuttunut enemmän teollisten rehujen suuntaan ja etenkin suuria väkirehumääriä syötettäessä myös ähkyriski kasvaa. Etenkin Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa hevosten hiekansyönti tuntuu olevan kasvava ilmiö, toisaalta tätäkin osataan nykyään tutkia ja hoitaa paremmin. Ontumavaivat ovat yksi yleisemmistä ongelmista hevosilla. Niiden määrä ei varsinaisesti välttämättä ole lisääntynyt, mutta kuten sanoin, kehittyneet hoito- ja diagnostiikkakeinot mahdollistavat näiden hevosten tutkimisen ja hoidon laajemmalle. Myös hevosen arvosta ja käytöstä riippuu paljon se, kuinka pitkälle sitä ollaan valmiita hoitamaan tai tutkimaan.

 

Onko hevosissa jo näkyvissä liikajalostuksesta johtuvia ongelmia? Millaisia?
Liikalihavuus, kaviokuume ja erilaiset yliherkkyydet vaikuttavat hevosillakin olevan tietynlaisia elintasosairauksia, joita nähdään koko ajan enemmän.

 

Suositteletko hevosten ”vuositarkastuksia”? Mitä niiden tulisi mielestäsi sisältää?
Suosittelen lämpimästi. Kilpahevosella ja miksei harrastehevosellekin on hyvä tehdä terveydentilan tarkastus jo ennen kuin varsinaisia ongelmia ilmenee. Kilpailukauden jälkeen tai ennen uutta kilpailukautta tehty tarkastus mahdollista sen, että mahdollisiin ongelmiin ehditään puuttua ajoissa ja varmistautua siitä että uuden kilpailukauden aloittaa terve hevonen. Vuositarkastuksessa hevoselle voidaan tehdä esimerkiksi yleistutkimus, siltä voidaan ottaa verinäytteet ja se voidaan tarkistaa liikkeessä ja tehdä taivutuskokeet.

 

DSC_0553Jos menisit itse katsomaan tai koeratsastamaan hevosta, minkälaisiin asioihin kiinnittäisit silmämääräisesti huomiota?
Ensisijaisesti haluaisin itse kasvattaa oman hevoseni. Nyt kun omaa tammaa ei enää ole ja nykyinen kasvatti on ruuna, ostaisin pikkuvarsan hyvältä suomalaiselta estehevoskasvattajalta. Haluan tuntea tamman ja tietää varsan hoidon alusta alkaen. Varsojen kanssa työskentely on myös palkitsevaa ja mukavaa. Aikuista hevosta en melko varmasti ostaisi, mutta jos näin kävisi, tutkisin ensin tarkkaan hevosesta saatavat tiedot. Aiemmat omistajat, kilpailukaudet ynnä muut. Hevosen haluaisin nähdä mieluusti useampana päivänä eri aikoina ja mielellään eri paikoissa. Ihanteellista olisi, jos hevosen näkisi esimerkiksi kilpailuissa. Kiinnittäisin huomiota hevosen yleiseen ilmeeseen, olemukseen, käsiteltävyyteen ja käytökseen eri tilanteissa: taluttaminen, satulointi, selkään nousu, lastaus… Tekisin hevoselle ostotarkastuksen eli yleistutkimuksen, liikkeiden arvioinnin ja taivutuskokeet. Haluaisin nähdä hevosen ensin oman ratsastajansa kanssa mielellään kentällä ja maneesissa ja nähdä myös hyppyjä. Jos tähän asti kaikki olisi kunnossa, menisin itse kyytiin. Tiedän, olisin rasittava ostaja!

 

Millä tolalla suomalainen hevosenpito on eläinlääkärin näkökulmasta tarkasteltuna?
Yleisesti hevosista pidetään hyvää huolta, toki ikäviä poikkeuksiakin on. Tietämättömyys aiheuttaa myös omia ongelmiaan, mutta suurin osa hevosihmisistä on aidosti kiinnostuneita hevosensa hyvinvoinnista ja terveydestä. On ollut mukava huomata, että ihmiset uskaltavat kysyä epäselviä asioita, etsivät tietoa ja esimerkiksi erilaiset klinikkamme pitämät infoillat ovat olleet suosittuja. Tänä keväänä Anivetin infoillat ovat käsitelleet mm. ähkyä ja tamma- ja varsa-asioita.

 

Miten este-, koulu- ja ravihevosten vaivat eroavat toisistaan? Millaisia vaivoja kunkin lajin edustajilla yleisimmin on?
Urheiluhevosilla on yleisesti erilaisia nivel-, jänne- ja ligamenttivaivoja. Ratsuilla yleisiä ovat muun muassa sädeluu-, kavionivel-, kinner- ja selkävaivat. Etenkin isoilla nuorilla ratsuilla takapolvet voivat vaivata. Ravureilla tyypillisin nivelongelma on etupolvessa. Este- ja kenttähevosilla pinnallisen koukistajajänteen vamma on yleinen, kouluratsuilla puolestaan hankosidevaurio.

 

Miten hevosten jalkoja tulisi sinun mielestäsi hoitaa liikutuksen jälkeen? Voiko niitä ”ylihoitaa”?
Kylmäys ainakin rankemman liikunnan tai hyppäämisen jälkeen on hyvää vammojen ennaltaehkäisyä ja tekee hyvää kaikille hevosille. Etenkin, jos jotain vanhaa vaivaa on, jalkoja voi hoitaa vielä laittamalla yöksi esimerkiksi lämpöpintelit tai lämmittävät tallisuojat. Näillä keinoin ei varsinaisesti voi ylihoitaa jalkoja, mutta esimerkiksi linimenttiä ja savea käytettäessä on hyvä tarkkailla, ettei esimerkiksi iho mene rikki. Huolelliset alku- ja loppuverryttelyt, hyvillä pohjilla ratsastaminen, asianmukainen kengitys ja esimerkiksi jännesuojat hypätessä kuuluvat jalkojen hoitoon jo ennen liikuntaa ja sen aikana.

 

Kumpi toimii mielestäsi paremmin jalkojenhoidossa, kylmääminen vai kuumaaminen? 
Pääsääntönä yleensä on, että akuutteihin vammoihin käytetään kylmää ja vanhoihin vammoihin lämmintä. Kylmätä voi monin tavoin, mutta itse käytän hevosellani jalkojen kastelun jälkeen pakastettavia kylmäsuojia. Kylmäys rasituksen jälkeen perustuu erilaisten mikrovaurioiden, verenpurkaumien ja turvotuksen rauhoittamiseen ja lieventämiseen. Lämpö taas edistää alueen aineenvaihduntaa ja verenkiertoa.

 

Miten kilpa- tai harrastehevosen käyttöikää voisi pidentää? 
Huolellisella perushoidolla ja maalaisjärjellä pääsee jo melko pitkälle. Hevosen huolellinen päivittäinen hoito, liikunta, ruokinta, perusterveydenhuolto ja kengitys ovat avainasemassa. Liikunta hyvillä alku- ja loppuverryttelyillä ja hyvillä pohjilla. Työskentely hevosen kunnon mukaan ja rasitustason lisäys asteittain. Sopivat varusteet. Vammojen ennaltaehkäisy ja hoito, ongelmiin puuttuminen ajoissa.

 

Mitä jokaisen tallin tai hevosenomistajan ensiapukaapista tulisi mielestäsi löytyä?
Haavanpudistusvälineet, sidetarpeet (pumpulia, gamgeeta, pinteliä, taitoksia), kuumemittari, kertakäyttöhanskoja, sakset, taskulamppu, steriiliä vettä tms., pinsetit, huulipuristin, välineet kaviohauteen tekoon. Pikkuklipperi on kätevä jos esimerkiksi haavan ympäriltä ajaa karvaa (suojaa tällöin haava, ettei irtokarvoja mene haavaan). Eläinlääkärien, klinikoiden ja päivystävän sairaalan numerot.

IMG_1072


Teksti: Eveliina Korhonen    I    Kuvat: Anivetin henkilökunta, Tiina Malm ja Eveliina Korhonen

Katso myös

DSC_0997-001

Kun kaikki on jo sanottu

Anniina Gullansin blogi Unelmien musta ja Emilia Kärjen Tähtisafiiri-blogi lopettivat heinäkuun alussa. Miksi naiset päätyivät lopettamaan bloggaamisen ja mitä heille nyt kuuluu?  Anniinan…

Lue koko juttu »

Julkaistu 18.08.2016 20:16
Kategoria: Haastattelu


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Heidi Mattila ei anna MS-taudin haitata hevosharrastusta

Ylöjärveläinen Heidi Mattila (37) sai MS-diagnoosin vuonna 2010. Miten aktiivisen hevosihmisen elämä muuttui sairauden myötä ja miltä tulevaisuus nyt näyttää? –…

Lue koko juttu »

Julkaistu 05.08.2016 0:01
Kategoria: Haastattelu


koulua

Hevosalan ammattilaiset: hevosen terveysneuvoja Marika Kuutti

Marika Kuutti (24) on kauhavalainen vastavalmistunut hevosen terveysneuvoja. – Voin auttaa ruokinnan suunnittelussa ja sopivien varusteiden löytämisessä, käytösongelmissa sekä monissa hevosten terveyteen…

Lue koko juttu »

Julkaistu 18.07.2016 17:23
Kategoria: Haastattelu


_17A7078

”Ratsastusjousiammunnan suurin haaste liittyy usein ratsastajan pelkoon kontrollin menetyksestä”

Villikko Ratsukko -blogista tuttu raisiolainen Anni Jauhiainen (17) löysi ratsastusjousiammunnan valmentajansa kautta. Ratsastusjousiammunnaksi voidaan yleisesti kutsua kaikkea jousiammuntaa, joka tapahtuu…

Lue koko juttu »

Julkaistu 11.07.2016 18:26
Kategoria: Haastattelu


520

blogia

186

postausta

0

postausta tänään