Mainonta | Ota yhteyttä

Hevosalan ammattilaiset: kengittäjä Pasi Nurmi

Kengittäjä Pasi Nurmi (23) on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä kengittäjän töitä jo useamman vuoden ajan. – ”Hyvä peruskengitys on paras sairaskengitys” on paras motto, jonka olen oppinut, Pasi tiivistää.

13407460_10206190843878089_41384001_nPasi ja Carton. © Leena Kahisaari

Esittele itsesi.
Olen Pasi Nurmi 23-vuotias lietolainen. Olen ollut aina hevosten parissa, sillä vanhemmillani on 60 hevosen talli. Lisäksi olen ollut aikoinaan Saksassa töissä. Tällä hetkellä kisaan aktiivisesti nuorten hevosten luokista aina 135 cm asti, ja suunta on päästä isompiin luokkin. Itselläni on kaksi hevosta (7- ja 10-vuotias), joita kisaan ja treenaan.

 

Kauanko olet ollut kengittäjänä?
Olen ollut aktiivisesti kengittäjänä noin seitsemän vuotta.

 

Miten päädyit kengittäjäksi?
Kengityksen pariin päädyin isäni Mikan kautta. Aloitin ottamalla kenkiä irti Mikalle, sitten vähän vuoltiin, opettelin lyömään irtokenkiä ja siitä pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Lopuksi kengitin koko hevosen ympäri Mikan valvovan silmän alla. Aluksi ajattelin, että opettelen kengittämään sen verran, että voisin laittaa sen aikaisia tuntihevosia Mikan töitä keventääkseni. Jossain kohtaa kiinnostus kasvoi, ja halusin oppia aina vaan enemmän. En siis koe, että uravalinta oli vaikea, koska oli niin helppo kysyä asioita ihmiseltä, joka tiesi asioista paljon ja halusi myös opettaa ja auttaa. Lähes kaikki opistani on tullut Mikalta niin sanotusti oppisopimuksella. Jaakko Granström sanoi Mikalle aikoinaan, että jos oikeasti haluaa oppia kengittämään hyvin, niin pitää mennä jonkun kengittäjän oppiin eikä kouluun, koska koulussa opitaan teoria, mutta oikea käytännöntyö tulee vasta kentällä.

 

Kerro tavallisesta työpäivästäsi.
Tavallisesti aloitan kengitystyön yhdeksän aikaan aamulla. Laitan niin monta hevosta samalla tallilla kuin on sovittu ja sitten siirryn seuraavaan tallin. Yleensä laitan 3-5 hevosta päivässä, mutta joskus enemmän, jos on ruuhkaa tai jos olen jossain vähän kauempana. Välillä on päiviä, kun aloitan vasta iltapäivällä ja teen sitten iltaan asti. Pyrin aina sopimaan yhden päivän hevoset samalle alueelle, jotta ei tarvitse ajaa turhaan edestakaisin tallilta toiselle.

 

Kenelle suosittelet kengittäjän työtä?
Saan varmasti paljon vihaajia, mutta mielestäni kengitys on miesten ala, koska työ on todella fyysistä. Aina löytyy poikkeuksia, esimerkiksi Riina Villanen, joka oli vuonna 2015 SM-kengityskisojen voittaja. Tärkein ominaisuus mielestäni fysiikan lisäksi on halu tehdä hyvää jälkeä ja oppia uutta koko ajan, unohtamatta rauhallisuutta. Vaikka on vaikeaa tai hevonen on hankala, ei saa menettää malttia.

 

Onko sinulla joku osa-alue kengityksessä, joka kiehtoo erityisesti?
Ehdottomasti niin sanottu sairaskengitys. Olen ollut etuoikeutetu päästessäni isäni kanssa klinikoille katsomaan ja auttamaan sairaiden ja kipeiden hevosten parantamisessa. Olen nähnyt, miten pienillä asioilla on iso merkitys hyvässä ja pahassa. Mutta kaikkein tärkein lause, jonka olen oppinut on: Hyvä peruskengitys on paras sairaskengitys! Ja aina jos et tiedä, kysy joltain, joka tietää.

 

Miten ratsu- ja ravihevosten kengitykset eroavat toisistaan? Kengitätkö molempia?
Ratsujen ja ravureiden kengitys eroaa kyllä, mutta en osaa tähän vastata paremmin, sillä en laita ravureita, jotka juoksevat kilpaa. En aivan ymmärrä ravipuolen ideologiaa.

 

Onko ihmisillä jotain uskomuksia kengityksen suhteen?
Kyllä ihmisillä on uskomuksia kengityksen suhteen. Etenkin ravipuolella, jonka takia en sinne puolelle ole kajonnut. Joskus ihmiset ovat hyvinkin jääriä uskomustensa kanssa, mikä tekee työn välillä hyvin hankalaksi. Onneksi ihmiset ovat alkaneet pikku hiljaa uskomaan ja luottamaan myös minuun. Esimerkki tällaisesta uskomuksesta on, että kantoja ei saa vuolla vaan niitä pitää säästää. Kyllä kantoja pitää vuolla, jos siellä on vuoltavaa! Toinen yleinen uskomus on, että mitä isommat hokit, sitä parempi pito. Tämä pitää paikkansa, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti!

13383613_10206190842758061_552312084_oRubber boots -alumiiniset takakengät.

Miten nopeasti tai radikaalisti kengitystä voidaan lähteä muuttamaan? Mitä tästä seuraa?
Kengityksen muuttaminen on aina tapauskohtaista, mutta kyllä radikaaleja muutoksia voi tehdä ja tehdään. Silloin omistajan täytyy kuitenkin ymmärtää, että hevonen voi olla hetkellisesti huonompi kuin ennen. Esimerkiksi jos varvasta lyhennetään paljon, hevonen voi hetken aikaa liikkua oudosti kunnes löytää taas oikean liikkeensä.

 

Mikä on hankalin kengitystapaus, joka sinulla on ollut?
Hankalin tapaus on ollut hevonen, joka oli rauhoitettu ja silti potki aivan suoraan kohti. Silloin oli todella lähellä, että olisin vain nostanut kädet pystyyn ja luovuttanut, mutta jollain ihmeellä sain hevosen laitettua loppuun.

 

Kengittäjän työn plussat ja miinukset?
Työn ehdottomasti suurin plussa on, kun saa kipeän tai vaivasen hevosen kuntoon ja kun kuulee, että omistajat ovat tyytyväisiä työn laatuun. Myös työn haasteellisuus on aina kiehtonut minua. Miinusta taas on, kun et pysty auttamaan kipeää hevosta, ja pitkässä juoksussa työ ottaa kyllä kropan päälle.

 

Voiko ruokinnalla vaikuttaa kavioiden kestävyyteen?
Kavioiden laatuun voi kyllä vaikuttaa ruokinnalla, kuten esimeriksi kalkilla ja biotiinilla. Itse uskon enemmän siihen, että jos kavioita hoitaa hyvin ja säntillisesti, niin ruokinnalla ei ole niin suurta merkitystä. Yleensä jos hevosella on kavioissa ongelmaa, niin omistajat kysyvät, mitä he voisivat syöttää hevoselle ratkaisuna ongelmaan. Kun sanon, että kaviot itsessään vaativat hoitoa eivätkä mitään ruokinnan muutosta, saan omistajilta kummastuneita katseita.

 

Mitä mieltä olet kengättömyydestä?
Kengättömyys on mielestäni ok, jos hevosen kaviot sen kestävät. Aina tapauskohtaista siis!

 

Millaisia ongelmia kengityksellä pystytään korjaamaan?
Kengityksellä pystytään korjaamaan ja helpottamaan paljon vaivoja ja vammoja. Esimerkiksi vinoja kavioita pystytään suoristamaan, mutta jälleen aina tapauskohtaisesti.

 

Miksi ja milloin kengityksessä käytetään pohjallisia?
Itse käytän pohjallisia yleensä silloin, jos kavion pohjat ovat ohuet ja arat tai jos kaviossa on ollut esimerkiksi paise. Pohjallisilla suojataan yleensä kavion pohjaa, ja täytteillä pystytään antamaan pehmustetta tai tukea. Umpipohjallisissa on aina oltava myös täyte, jotta väliin ei pääsisi kiviä, savea tai muuta, joka voisi aiheuttaa ongelmia, kuten esimerkiksi paiseen. On kuitenkin myös olemassa pohjallisia, jotka jäävät säteeltä auki, jolloin täytettä ei tule, esimerkiksi ranskalainen nahkapohjallinen.

13383511_10206190841718035_2074531082_oNahkapohjallinen.

Mitkä ovat yleisimpiä ratsuhevosten kengitykseen liittyviä ongelmia?
Yleisimmät ongelmat, joita itse näen arjessa, ovat matalat kannat, pitkä varvas,vinous ja sädemätä.

 

Ovatko hevostenomistajat yleensä kiinnostuneita kengityksestä? Saatko paljon kysymyksiä?
Omistajat ovat kyllä kiinostuneita kengityksestä, mikä on mielestäni hyvä asia. Aina saa kysyä! Pyrin aina kertomaan, mitä milloinkin teen ja etenkin silloin, jos muutan jotain kengityksessä. Keskustelen myös omistajien kanssa siitä, onko hevonen ollut hyvä tai vastaavasti jotenkin huono tai omituinen ratsastaessa, ja pyrin korjaamaan asian kykyjeni mukaan.

 

Mitä hevosenomistajan pitäisi mielestäsi tietää tai osata kengityksen saralta? Kuuluuko esimerkiksi irtokengän lyöminen mielestäsi hevosenomistajan perustaitoihin?
Mielestäni omistajien ei tarvitse osata kengittää, mutta heidän tulisi ymmärtää edes päällisin puolin, miltä kavion ja asennon kuuluisi näyttää. Irtokengän lyömistaito on hyvä plussa, mutta koen tärkeämmäksi vääntyneen tai puoliksi irronneen kengän irrotuksen: jos kenkä irtoaa puoliksi ja pääsee kääntymään, on suuri riski, että hevonen astuu käänteen päälle, jolloin voi tulla todella pahaa jälkeä.

 

13410465_10206190837277924_1112397832_oLaidunkausi on käsillä. Pitäisikö hevosten mielestäsi olla laitumella kenkien kanssa vai ilman?
Laitumella kengillä vai ilman on todella vaikea kysymys. Tähän kysymykseen törmään kuitenkin lähes päivittäin tähän aikaan vuodesta, ja yleensä jätänkin päätöksen omistajille. Jos hevosta ei liikuteta ja kaviot kesätävät kengättömyyden, niin miksi ei. Oman kokemukseni mukaan kengät kuitenkin pysyvät laitumella todella huonosti. Tähän en osaa sanoa yhtä tai varmaa syytä, mutta itse epäilen, että ruoho ja laitumen pohja löystyttävät kenkiä vähän niin kuin imukuppi, tai sitten hevoset pääsevät liikkumaan isolla laitumella vapaamin, jolloin ne astuvat helpommin kenkiensä päälle.

 

 

 

Saako hevosta liikuttaa heti kengityksen jälkeen? Minkälainen jalkojen arkominen on kengityksen jälkeen normaalia ja milloin taas tulisi ottaa yhteyttä kengittäjään?
Kyllä saa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta tämäkin menee jälleen tapauskohtaisesti. Itse en olisi huolissani, jos hevonen on joitain päiviä hieman ”köpö” kengityksen jälkeen. Tietysti, jos hevonen ontuu tai köpötys jatkuu yli viikon, niin sitten täytyy mielestäni tehdä asialle jo jotain, eli ottaa yhteys kengittäjään ja kysyä, mitäs nyt tehdään tai miten toimitaan. Hevoset alkavat yleensä noin kahden viikon sisällä reagoimaan kengitykseen, jos alkavat.

 

 


Teksti: Eveliina Korhonen   I   Kuvat: Leena Kahisaari ja Pasin arkistot

Katso myös

DSC_0997-001

Kun kaikki on jo sanottu

Anniina Gullansin blogi Unelmien musta ja Emilia Kärjen Tähtisafiiri-blogi lopettivat heinäkuun alussa. Miksi naiset päätyivät lopettamaan bloggaamisen ja mitä heille nyt kuuluu?  Anniinan…

Lue koko juttu »

Julkaistu 18.08.2016 20:16
Kategoria: Haastattelu


OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Heidi Mattila ei anna MS-taudin haitata hevosharrastusta

Ylöjärveläinen Heidi Mattila (37) sai MS-diagnoosin vuonna 2010. Miten aktiivisen hevosihmisen elämä muuttui sairauden myötä ja miltä tulevaisuus nyt näyttää? –…

Lue koko juttu »

Julkaistu 05.08.2016 0:01
Kategoria: Haastattelu


koulua

Hevosalan ammattilaiset: hevosen terveysneuvoja Marika Kuutti

Marika Kuutti (24) on kauhavalainen vastavalmistunut hevosen terveysneuvoja. – Voin auttaa ruokinnan suunnittelussa ja sopivien varusteiden löytämisessä, käytösongelmissa sekä monissa hevosten terveyteen…

Lue koko juttu »

Julkaistu 18.07.2016 17:23
Kategoria: Haastattelu


_17A7078

”Ratsastusjousiammunnan suurin haaste liittyy usein ratsastajan pelkoon kontrollin menetyksestä”

Villikko Ratsukko -blogista tuttu raisiolainen Anni Jauhiainen (17) löysi ratsastusjousiammunnan valmentajansa kautta. Ratsastusjousiammunnaksi voidaan yleisesti kutsua kaikkea jousiammuntaa, joka tapahtuu…

Lue koko juttu »

Julkaistu 11.07.2016 18:26
Kategoria: Haastattelu


520

blogia

201

postausta

0

postausta tänään